Wednesday, January 06, 2010

POLÍSIA LABELE DEZANIMA HO KAZU DELTA NOVA

Pasajen tinan tuan ba tinan foun akonpaña ho akontesimentu oioin, tantu akontesimentu natureza hanesan dezastre naturál, nune'e mós akontesimentu umanu, hanesan asidente trázitu, iklui kazu krime no seluk-seluk tan.

hakerek-na'in iha biban ida-ne'e, hakarak fó nia hanoin kona-ba akontesimentu ne'ebé foin lalais mosu ida Delta Nova, ne'ebé Joven ida mate no ida-seluk kanek tanba hetan tiru. Iha lia-anin ne'ebé hale'u komunidade nia le'et, sorin ida hateten katak, ema ne'ebé tiru maka membru polísia, no sorin seluk hateten katak ema ne'ebé tiru la'ós membru polísia. Ita hotu nu'udar sidadaun, la bele naran du'un malu, maibé ita moris iha estadu-de-direitu (Estado de Direito), ne'ebé signifika katak lei maka sei determina sé maka sala no sé maka la sala, ka iha prinsípiu ida ne'ebé hateten:ema ida sei konsidera sala la'ek to'o bainhira hetan ona kondenasaun judisiál defenitiva. Tanba ne'e, ita hotu sei hein no bá akonpaña prosesu investigasaun to'o prosesu julgamentu iha Tribunál.

Hakerek-na'in iha-ne'e la kestiona se polísia maka tiru ka ema seluk, maibé hakerek-na'in hakarak kestiona maka tanba saida maka hafoin akontesimentu iha Delta Nova polísia la hala'o ona nia kna'ar hanesan baibain, liuliu polísia hosi Unidade Task Force nian. Iha informasaun hateten katak polísia sei la halo atuasaun ba naran akontesimentu baku-malu ka konflitu entre populasaun sira ka entidade sira-seluk, bainhira seidauk iha rezultadu hosi kazu omisídiu iha Delta Nova nian. Hanesan ita akonpaña notísia kalan nian iha loron 6 Janeiru 2010, iha-ne’ebé Komisáriu PNTL Sr. Longuinhos Monteiro fó nia deklarasaun katak komandu sei haree-hikas fali nia orientasaun kona-ba limitasaun atuasaun Polísia nian. Karik informasaun ne'e maka loos, ita la hatene bainhira maka rezultadu ne'e bele fó sai, karik iha semana ida ka iha fulan ida ka liu tan. Ne'ebé signifika durante rezultadu hosi kazu ne'e seidauk fó sai, ita bele kestiona estadu-de-direitu tau iha ne'ebé? Buat ne'ebé sei mosu maka homo homini lupus, se maka sei han tasu maka sira ne'ebé iha forsa. Desizaun ne'ebé komandu foti hodi suspende membru polísia ne'ebé sai nu'udar suspeitu ba kazu omsídiu iha Delta Nova, ne'e desizaun ne'e konsidera justu, hodi nune'e nia bele ba tuir prosesu investigasaun polisiál no prosesu judisiál.

Buat ne'ebé la halo sentidu maka tanba saida hahalok membru polísia ida nian implika serbisu polísia liuliu Unidade Task Force para totál? Dala barak ita kahur sasán rua, buat ida indivídu, buat seluk instituisaun. Karik autór ne’e maka membru polísia ida, entaun ita tenke konsidera ninia hahalok ne’e bainhira haree hosi prespetiva atividade administrativa hanesan indívidu ida, la’ós instituisaun. Karik atuasaun polísia ne’e kumpri orden ka orientasaun hosi komandu polísia nian, entaun lei liuliu kódigu penál sei ba haree karik prenxe rekezitu balu kona-ba kompartisipasaun. Maske nune’e, ita nafatin konsidera katak nu’udar instituisaun nia la bele halo desizasaun ka fó orientasaun. Tanba ne’e, membru polísia tenke responsabiliza nu’udar indivídiu ba sira nia hahalok bainhira haree hetan duni katak nia atuasaun la bazeia ba limite no fundamentu iha lei, ka sakar bloku legalidade nian.

Serbisu polísia ne’ebé paradu bele konsidera sakar banati tuir ona administrasaun iha forma imediata, nesesária no orijinária. Hakerek-na’in hakarak de’it iha-ne’e kestiona forma imediata; ne’ebé hateten katak polísia hanesan órgaun administrasaun funsiona permanente no halo kedas atuasaun ba kualkér insidente ka asaun violénsia ne’ebé mosu iha komunidade.

Ikusliu, ita hotu hein katak ita-nia autoridade polísia nian la bele dezanima ho akontesimentu iha Delta Nova, maibé ne’e hanesan lisaun ida atu bele apriende no hatuur an loloos. La bele kahur instituisaun ho indivídiu, membru polísia ne’ebé prátika atu administrativu ne’e konduta voluntária, bele asaun ka omisaun, ne’e konsidera nu’udar indivídu, no nu’udar instituisaun funsina hanesan baibain, hodi nune’e de’it maka komunidade bele fó konfiánsa nafatin ba instituisaun PNTL. Ita hein!